Joustotyöaikasopimus

Sopimus joustotyöajasta (TAL 13 §)

[Joustotyöaikaa voidaan käyttää tehtävissä, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Joustotyöajan käyttöala käsittää esimerkiksi sellaisen asiantuntijatyön, jossa työhön käytettyä aikaa lähtökohtaisesti seurataan, mutta jossa työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, että työn tekeminen voi pääasiassa ajoittua ja sijoittua työntekijän määräämällä tavalla. Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suorittamisen paikan ja ajankohtien tulisi olla pääosin työntekijän itsensä päätettävissä. Joustotyöajan tarkoituksena on vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä, mutta myös muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan. Joustotyöajasta ei kuitenkaan voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuvaa asiakaspalvelua sisältävät tehtävät ja tehtävät, joissa työ on sidottu liikkeen aukioloaikoihin. Toisaalta se, että työntekijä välillä tekee työtään työpaikalla, vaikka hänellä olisi vapaus valita työntekopaikkaansa, ei estä joustotyöajan soveltamista.]

Sopijapuolet

Työnantaja

[Työnantaja]

Y-tunnus

[Y-tunnus]

Työntekijä

[Työntekijä]

Sopimuksen tarkoitus

Tällä joustotyöaikasopimuksella sovitaan työntekijän työsuhteessa noudatettavasta työajasta ja otetaan käyttöön työaikalain 13 §:ssä tarkoitettu joustotyöaika.

Viikoittainen säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin [h] tuntia viikossa. Työajan tulee tasoittua sovittuun keskimääräiseen tuntimäärän [x] kuukauden ajanjakson aikana.

[Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Mikäli työsuhteeseen sovelletaan jotakin työehtosopimusta, voidaan säännöllinen työaika sopia enintään työehtosopimuksessa sovitun viikkotyöajan pituiseksi.]

Päivät, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa

☐ maanantai – perjantai

☐ seuraaville päiville: [Työajan sijoittaminen: Lähtökohtana on, että työtä tehtäisiin vain arkipäivisin. Sopia voidaan kuitenkin myös siitä, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että tehdään vain esimerkiksi neljäpäiväistä viikkoa.]

Mahdollinen kiinteä työaika

Työntekijä on velvollinen olemaan läsnä työnantajan toimitilassa tai muuten työnantajan käytettävissä työtä varten seuraavasti:

[Kiinteä työaika: työntekijän sijoiteltavissa olevan ajan tulee käsittää vähintään puolet työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteä työaika voi siten olla enintään 50 % työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteä työaika voi olla osa päivästä tai esimerkiksi tietty päivä viikosta. Kiinteä työaika ei saa sijoittua kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle.]

Viikkolevon sijoittaminen

Työntekijän viikkolepo on

☐ lauantai - sunnuntai

☐ sovittu seuraavasti [Viikkolevon sijoittaminen: työntekijän tulee saada kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.]

Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

☐ Lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvataan työaikalaissa tai työehtosopimuksessa todetulla tavalla.

☐ Lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvataan kuukausittaisella kiinteällä korvauksella [korvaus] euroa.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityön tekemisestä sovitaan osapuolten välillä aina erikseen ja ylityötä voidaan tehdä vain työnantajan nimenomaisesta määräyksestä. Mikäli työntekijä oman harkintansa mukaisesti sijoittaa työaikaansa sunnuntaille eikä työnantaja ole edellyttänyt sunnuntaityön tekemistä, ei sunnuntaityökorvausta suoriteta.

Työaikakirjanpito

Työntekijä on velvollinen kirjaamaan tehdyt työtunnit työaikakirjanpitoon seuraavasti: [Työaikakirjanpito: kirjanpidosta tulee käydä ilmi viikoittainen työaika sekä viikkolepo.]

Sairastuminen ja vuosiloma

Työkyvyttömyysajalta työpäivän pituudeksi katsotaan säännöllinen viikkotyöaika jaettuna viidellä.

Työajan sijoittelu ei vaikuta työntekijän lomakertymään.

Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Tämä sopimus astuu voimaan [Kirjoita päivämäärä napsauttamalla tai napauttamalla tätä.]

Joustotyöaikaa koskeva sopimus on irtisanottavissa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättäminen ei merkitse työsopimuksen irtisanomista.

Sovellettava työaika joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen

☐ työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen yleistyöaika

☐ työsopimuksessa sovittu työaika

☐ muu työaika: [Työaika]

Sopimuskappaleet

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samanlaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Allekirjoitukset

[Paikka ja aika]

[Työnantajan nimenselvennys]

[Työntekijän nimenselvennys]